Miksi sisälogistiikan tehokkuus on kriittinen kysymys juuri nyt?
Sisälogistiikka ei ole enää pelkkää tavaransiirtoa hyllystä hyllyyn – se on noussut yritysten strategiseksi kilpailutekijäksi. Samalla kun globaalit toimitusketjut pirstaloituvat ja asiakasvaatimukset kasvavat, tehokas ja joustava sisälogistiikka toimii yrityksen toimintavarmuuden ja palvelutason kivijalkana.
Suomessa sisälogistiikan merkitys korostuu erityisesti siksi, että monet organisaatiot operoivat maantieteellisesti hajautetuissa verkoissa – joko useiden toimipisteiden, keskusvarastojen tai alueellisten palvelupisteiden kautta. Logistiikka ei koske vain fyysistä tavaraa, vaan myös dataa ja ihmistyötä, joka liittyy materiaalivirtojen hallintaan. Jos logistiikka sakkaa, seisoo koko tuotanto tai palvelu.
Yksi keskeisimmistä ajureista on tuottavuuspaine. Kansainväliset vertailut, kuten Telian ja JAMKin tutkimus vuodelta 2024, osoittavat että Suomi on jäänyt jälkeen esimerkiksi Ruotsista sisälogistiikan tuottavuudessa – osittain johtuen hitaasta teknologian käyttöönotosta ja prosessien kehittämättömyydestä. Tämä näkyy arjessa mm. manuaalisina työvaiheina, irrallisina järjestelminä ja heikkona tiedolla johtamisena.
Samanaikaisesti työvoiman saatavuusongelmat ajavat yrityksiä tehostamaan sisälogistiikkaa tavalla, joka vapauttaa ihmisiä rutiinityöstä ja kohdentaa osaamista arvokkaampiin tehtäviin. Teknologia – kuten automaatio, tekoäly ja mobiilirobotit – tarjoaa ratkaisuja, mutta niitä ei voi irrottaa kontekstistaan: ilman selkeitä prosesseja, osaavaa henkilöstöä ja oikeaa strategiaa pelkkä teknologia ei tuo toivottua hyötyä.
Tämän vuoksi uusi blogisarjamme pureutuu tarkemmin siihen, miten sisälogistiikkaa voidaan kehittää Suomessa – nyt ja tulevaisuudessa – käytännön esimerkkien, teknologisten trendien ja strategisten valintojen kautta.
Yleiskatsaus sisälogistiikan trendeihin: mitä Suomessa tapahtuu juuri nyt?
Sisälogistiikan kehitys on siirtynyt uudelle tasolle. Vielä muutama vuosi sitten teknologiset ratkaisut nähtiin pitkälti suurten organisaatioiden pelikenttänä – tänään automatisointi, robotiikka ja tekoäly ovat aidosti skaalautuvia myös keskisuurille ja jopa pienille toimijoille. Tämä murros on ollut erityisen selvä vuodesta 2023 eteenpäin, kun investointien painopiste on siirtynyt pois perusinfrasta kohti älykkäämpää sisälogistiikkaa.
Neljä päätrendiä, jotka ohjaavat kehitystä Suomessa:
1. Automaatio ja robotiikka yleistyvät nopeasti
AutoStore-järjestelmät, mobiilirobotit (AMR) ja automaattihyllystöt eivät ole enää pilotointeja, vaan osa suomalaisten yritysten perusinfraan tehtäviä kehitysloikkia. Esimerkiksi Pirkanmaan Osuuskaupan MFC-keräilyvarasto Tampereella käyttää kymmeniä robotteja hoitamaan tuotteiden siirron varaston sisällä – ilman manuaalista väliintuloa. Samankaltaisia investointeja nähdään teollisuudessa, tukkukaupassa ja jopa terveydenhuollon logistiikassa.
2. Tiedolla johtaminen ja tekoäly
Kun dataa syntyy yhä enemmän järjestelmistä, sensoreista ja koneista, sitä halutaan myös hyödyntää. Suomalaiset organisaatiot investoivat nyt tekoälyyn ja analytiikkaan erityisesti prosessien optimointiin, kysynnän ennakointiin ja kapasiteetin hallintaan. Usein kehitystyö etenee vaiheittain: ensin prosessit vakautetaan ja data kerätään oikein, sitten siirrytään ennakoivaan ja itseohjautuvaan malliin.
3. Työvoimapula pakottaa uusajatteluun
Fyysisesti raskaat ja yksitoikkoiset varastotyöt eivät houkuttele uusia työntekijöitä. Teknologiaa otetaan käyttöön paitsi tehokkuuden, myös työhyvinvoinnin ja rekrytoitavuuden vuoksi. Työtehtävien muotoilu muuttuu: ihmiset valvovat, kehittävät ja mukauttavat prosesseja – robotti hoitaa toistot.
4. Kestävä kehitys ei ole enää valinnaista
Sähköistyvät trukit, energiatehokkaat järjestelmät, kierrätysmateriaalit ja vihreä energia ovat nousseet vaatimukseksi yhä useammissa tarjouspyynnöissä ja asiakassopimuksissa. Yritykset, jotka yhdistävät tehokkuuden ja vastuullisuuden, saavat kilpailuetua – ja välttävät tulevaa säätelyä.
Paineita ja mahdollisuuksia
Verkkokauppa, B2B-toimitusten nopeutuminen, sairaaloiden logistinen modernisointi, valmistavan teollisuuden paine siirtyä Lean-pohjaiseen ohjaukseen – nämä kaikki edellyttävät uutta otetta sisälogistiikkaan. Samalla teknologian hintataso, saatavuus ja integraatiovalmiudet ovat parantuneet. Tämä luo pohjan seuraaville kehitysaskelille, joita käsitellään yksityiskohtaisemmin tulevissa osioissa.
